Image caption/ kuvateksti As etuscit eosae. Parum que venis es eictiasim audicil maio. Ique nonserr umeturepre nem eate persperatur Ehenda derfero videndam alictiosa imin comnist, quae. Ut ma volorem dolorem delique porundae aut qui quam.

LAILA PULLINEN

Laila Pullinen on Suomalainen kuvanveistäjä. Laila Pullinen on Suomalainen kuvanveistäjä. Laila Pullinen on Suomalainen kuvanveistäjä.

Valmistuttuaan Kuvataideakatemiasta 1958 Pullinen opiskeli UNESCO:n stipendin turvin Accademia di Belle Arti’ssa, ja työskenteli tämän jälkeen ekstensiivisesti Italiassa 1960-luvun alkuvuosina.

Venetsian biennallessa 1964 Pullisen tuotanto pantiin merkille, ja hänen galleristikseen valikoitui maineikas milanolainen Gian Ferrari. Yhteistyö loppui Pullisen palatessa Suomeen toteuttamaan Montréalin maailmannäyttelyä varten toteutettua suurikokoista Aurinko tunturissa -räjäytysreliefiä vuonna 1966. Pullinen oli 1960-luvulla vaikuttanneen “Maaliskuulaiset”-taiteilijaryhmän perustajajäsen.

Hänen veistoksensa pohjaavat klassisen kuvanveiston prosesseihin ja materiaaleihin. Teoksissaan Pullinen hyödynsi pääasiassa pronssia ja erilaisia kiviä, esimerkiksi marmoria ja vähemmän tunnettuja suomalaisia graniitteja.

Pullisen taiteen ytimessä on informalismin voimallinen muotokäsite, ja korostetusti tarve tehdä näkymätön näkyväksi. Hänen pronssiensa karkeammissa draperoiduissa osissa voi nähdä fragmentteja antiikin ideaaleista ja klassisista veistoksista, niiden kiillotettujen osien noustessa intohimoisesti muiden ainesosien yläpuolelle kuin henki tai aineeton vahvuus.

Pullisen tuotanto on pysyvästi ollut yleisön saavutettavissa Nissbackan kartanon maille toteutetussa veistospuistossa Vantaalla, jossa historiallinen kartanonpuisto on yhdistetty hänen koko uransa ajalta olevia teoksia sisältäväksi kokonaistaideteokseksi, mukaan lukien hänen monumentaalisen maareliefi-sarjansa prototyyppi (”Muinainen meri”, 1984). Kokoelma on avoinna yleisölle joka kesä.

Pulliselle myönnettiin Pro Finlandia 1969. Vuoden taiteilija hän oli vuonna 1975. Professorin arvonimi Laila Pulliselle myönnettiin 1995. Vuonna 2006 hänet promovoitiin Kuvataideakatemian kunniatohtoriksi.

Huomattavia julkisia teoksia: Maila Talvion muistomerkki Itämeren tytär (1970) Meilahdessa; ETYK:n kunniaksi toteutettu Ajatus-reliefi (1975) Finlandia-talon aulassa; Ajan henki – aineen vanki (1976) Tikkurilassa; Yrjö Kallisen muistomerkki Valaistuksen tie (1986) Oulussa; Muusa / Runoilijan aukio (1989) Hervannassa ja Ikaros (2012) Turussa.