Image caption/ kuvateksti As etuscit eosae. Parum que venis es eictiasim audicil maio. Ique nonserr umeturepre nem eate persperatur Ehenda derfero videndam alictiosa imin comnist, quae. Ut ma volorem dolorem delique porundae aut qui quam.

KOTIMUSEO

Klassinen viisauden määritelmä koostuu kolmesta osatekijästä: muistista, ymmärryksestä ja huolehtimisesta. Muisti tarkastelee menneisyyttä ja luo syy- ja seuraussuhteiden aikajanan maailmaan, jossa elämme. Ymmärrys on kaarisilta historian ja tulevaisuuden välillä. Nykyhetki on silmänräpäyksellinen osa luonnonevoluutiota ja ihmiskunnan historiaa. Sen tiedostaminen avaa horisontin tulevaan.

Viisauden kolmas silmä tarkoittaa vastuuta ympäristöstä. Historian viestien on välityttävä tuleville sukupolville sekä luonnon että kulttuuriympäristön osalta. Olennaista on ihmisen ja luonnon välillä vallinnut symbioosi.

Nissbackan kartanon veistospuistossa Vantaan Sotungissa nuo kolme silmää tarkkailevat ympäristöään. Jääkauden jälkeinen luonnonmaisema ja vuosisatainen puistomaisema törmäävät aluerakentamisen askelmerkkeihin, jotka perinpohjin muuttivat pääkaupunkiseudun miljöön, ihmisten arjen ja elämänrytmin. 1960-luvulla alkanut kehitys merkitsi sosiaalista, aineellista ja henkistä vallankumousta suomalaiselle yhteiskunnalle.

Historia, luonnon arvostaminen ja taide valaisevat inhimillisyyden perusarvoja. Nissbacka avaa oven tämän teesin ymmärtämiseksi. Kun markkinatalous tanssittaa maailmaa, on hyvä muistaa, että humanistinen sivistys on kommunikaation ja moraalisen tietoisuuden kivijalka, jolle kaikki rakentuu.

KUSTAA VAASASTA EU-SUOMEEN (1. silmä)

Nissbackan historia kirjallisissa lähteissä ulottuu 1500-luvulle Kustaa Vaasan aikaan, jolloin Suomi oli yksi Ruotsin maakunnista, Itämaa.

Tilan historia vie pidemmällekin ajassa taaksepäin, koska Sotungin kylä on Uudenmaan vanhimpia asuinalueita. Pysyvää asutusta on ollut jo 1300-luvulla. Varsinainen Sotungin laakso Högbergetin ja Kyrkbergetin välissä on suojeltu maisemallinen kokonaisuus. Uudisrakentaminen on tarkoin säädeltyä.

Nissbackan tarina on toisenlainen. Sotien jälkeiset pika-asutus- ja maanhankintalaki lohkoivat maita kuten muuallakin Suomessa. Peli oli reilua.

Pandoran lipas aukesi 1960-luvulla. Yhteiskunnallinen rakennemuutos pakotti agraari-Suomen urbanisoitumaan. Yhtäältä maastapako Ruotsiin ja toisaalta maaltamuutto Etelä-Suomeen olivat syy lähiöiden syntyyn. Modernin Suomen maamerkit muuttivat ympäristön ja arkkitehtuurin traditiot. Kartanon nykyisen tontin pinta-ala 3,6 hehtaaria on yhden prosentin verran alkuperäisestä.

Kartanon omistusshteet tiedetään 1540-luvulta alkaen. Näin on useimpien Etelä- ja Länsi-Suomen tilojen kohdalla. Kustaa Vaasa rakensi keskitetyn hallintojärjestelmän ja aloitti väestökirjanpidon. Syy oli taloudellinen: verotuksen tehostaminen.

Nissbacka toimi säterirusthollina eli verovapaana ratsutilana 1700-luvulle asti. Veroista täysin vapaan rälssitilan statusta sillä ei koskaan ollut.

Vuodesta 1895 kartanon on omistanut Ramsayn suku. Nykyiset omistajat ovat kuvanveistäjä, professori Laila Pullinen ja hänen poikansa Jean Ramsay. 1900-luvun alussa Nissbacka oli suurmaatila samoin kuin muut kartanot Helsingin maalaiskunnassa. Kunta toimi Helsingin vilja-aittana. Laajimmillaan 1800-luvun lopulla kartanot hallinnoivat neljännestä kunnan maista. Nimityskartanoiden ”pitäjästä” on osuva.

Image caption/ kuvateksti As etuscit eosae. Parum que venis es eictiasim audicil maio. Ique nonserr umeturepre nem eate persperatur Ehenda derfero videndam alictiosa imin comnist, quae. Ut ma volorem dolorem delique porundae aut qui quam.

laila pullinen

Klassinen viisauden määritelmä koostuu kolmesta osatekijästä: muistista, ymmärryksestä ja huolehtimisesta. Muisti tarkastelee menneisyyttä ja luo syy- ja seuraussuhteiden aikajanan maailmaan, jossa elämme. Ymmärrys on kaarisilta historian ja tulevaisuuden välillä. Nykyhetki on silmänräpäyksellinen osa luonnonevoluutiota ja ihmiskunnan historiaa. Sen tiedostaminen avaa horisontin tulevaan.

Viisauden kolmas silmä tarkoittaa vastuuta ympäristöstä. Historian viestien on välityttävä tuleville sukupolville sekä luonnon että kulttuuriympäristön osalta. Olennaista on ihmisen ja luonnon välillä vallinnut symbioosi.

Nissbackan kartanon veistospuistossa Vantaan Sotungissa nuo kolme silmää tarkkailevat ympäristöään. Jääkauden jälkeinen luonnonmaisema ja vuosisatainen puistomaisema törmäävät aluerakentamisen askelmerkkeihin, jotka perinpohjin muuttivat pääkaupunkiseudun miljöön, ihmisten arjen ja elämänrytmin. 1960-luvulla alkanut kehitys merkitsi sosiaalista, aineellista ja henkistä vallankumousta suomalaiselle yhteiskunnalle.

Historia, luonnon arvostaminen ja taide valaisevat inhimillisyyden perusarvoja. Nissbacka avaa oven tämän teesin ymmärtämiseksi. Kun markkinatalous tanssittaa maailmaa, on hyvä muistaa, että humanistinen sivistys on kommunikaation ja moraalisen tietoisuuden kivijalka, jolle kaikki rakentuu.

KUSTAA VAASASTA EU-SUOMEEN (1. silmä)

Nissbackan historia kirjallisissa lähteissä ulottuu 1500-luvulle Kustaa Vaasan aikaan, jolloin Suomi oli yksi Ruotsin maakunnista, Itämaa.

Tilan historia vie pidemmällekin ajassa taaksepäin, koska Sotungin kylä on Uudenmaan vanhimpia asuinalueita. Pysyvää asutusta on ollut jo 1300-luvulla. Varsinainen Sotungin laakso Högbergetin ja Kyrkbergetin välissä on suojeltu maisemallinen kokonaisuus. Uudisrakentaminen on tarkoin säädeltyä.

Nissbackan tarina on toisenlainen. Sotien jälkeiset pika-asutus- ja maanhankintalaki lohkoivat maita kuten muuallakin Suomessa. Peli oli reilua.

Pandoran lipas aukesi 1960-luvulla. Yhteiskunnallinen rakennemuutos pakotti agraari-Suomen urbanisoitumaan. Yhtäältä maastapako Ruotsiin ja toisaalta maaltamuutto Etelä-Suomeen olivat syy lähiöiden syntyyn. Modernin Suomen maamerkit muuttivat ympäristön ja arkkitehtuurin traditiot. Kartanon nykyisen tontin pinta-ala 3,6 hehtaaria on yhden prosentin verran alkuperäisestä.

Kartanon omistusshteet tiedetään 1540-luvulta alkaen. Näin on useimpien Etelä- ja Länsi-Suomen tilojen kohdalla. Kustaa Vaasa rakensi keskitetyn hallintojärjestelmän ja aloitti väestökirjanpidon. Syy oli taloudellinen: verotuksen tehostaminen.

Nissbacka toimi säterirusthollina eli verovapaana ratsutilana 1700-luvulle asti. Veroista täysin vapaan rälssitilan statusta sillä ei koskaan ollut.

Vuodesta 1895 kartanon on omistanut Ramsayn suku. Nykyiset omistajat ovat kuvanveistäjä, professori Laila Pullinen ja hänen poikansa Jean Ramsay. 1900-luvun alussa Nissbacka oli suurmaatila samoin kuin muut kartanot Helsingin maalaiskunnassa. Kunta toimi Helsingin vilja-aittana. Laajimmillaan 1800-luvun lopulla kartanot hallinnoivat neljännestä kunnan maista. Nimityskartanoiden ”pitäjästä” on osuva.

henkilökunta

Klassinen viisauden määritelmä koostuu kolmesta osatekijästä: muistista, ymmärryksestä ja huolehtimisesta. Muisti tarkastelee menneisyyttä ja luo syy- ja seuraussuhteiden aikajanan maailmaan, jossa elämme. Ymmärrys on kaarisilta historian ja tulevaisuuden välillä. Nykyhetki on silmänräpäyksellinen osa luonnonevoluutiota ja ihmiskunnan historiaa. Sen tiedostaminen avaa horisontin tulevaan.

Viisauden kolmas

Historian viestien on välityttävä tuleville sukupolville sekä luonnon että kulttuuriympäristön osalta. Olennaista on ihmisen ja luonnon välillä vallinnut symbioosi.

Viisauden kolmas

Historian viestien on välityttävä tuleville sukupolville sekä luonnon että kulttuuriympäristön osalta. Olennaista on ihmisen ja luonnon välillä vallinnut symbioosi.

Viisauden kolmas

Historian viestien on välityttävä tuleville sukupolville sekä luonnon että kulttuuriympäristön osalta. Olennaista on ihmisen ja luonnon välillä vallinnut symbioosi.

Viisauden kolmas

Historian viestien on välityttävä tuleville sukupolville sekä luonnon että kulttuuriympäristön osalta. Olennaista on ihmisen ja luonnon välillä vallinnut symbioosi.

Viisauden kolmas

Historian viestien on välityttävä tuleville sukupolville sekä luonnon että kulttuuriympäristön osalta. Olennaista on ihmisen ja luonnon välillä vallinnut symbioosi.

Viisauden kolmas

Historian viestien on välityttävä tuleville sukupolville sekä luonnon että kulttuuriympäristön osalta. Olennaista on ihmisen ja luonnon välillä vallinnut symbioosi.

Ut ma volorem dolorem delique porundae aut qui quam.

laila pullisen säätiö

Klassinen viisauden määritelmä koostuu kolmesta osatekijästä: muistista, ymmärryksestä ja huolehtimisesta. 

Viisauden kolmas silmä tarkoittaa vastuuta ympäristöstä. Historian viestien on välityttävä tuleville sukupolville sekä luonnon että kulttuuriympäristön osalta. Olennaista on ihmisen ja luonnon välillä vallinnut symbioosi.

Nissbackan kartanon veistospuistossa Vantaan Sotungissa nuo kolme silmää tarkkailevat ympäristöään. Jääkauden jälkeinen luonnonmaisema ja vuosisatainen puistomaisema törmäävät aluerakentamisen askelmerkkeihin, jotka perinpohjin muuttivat pääkaupunkiseudun miljöön, ihmisten arjen ja elämänrytmin. 1960-luvulla alkanut kehitys merkitsi sosiaalista, aineellista ja henkistä vallankumousta suomalaiselle yhteiskunnalle.

Historia, luonnon arvostaminen ja taide valaisevat inhimillisyyden perusarvoja. Nissbacka avaa oven tämän teesin ymmärtämiseksi. Kun markkinatalous tanssittaa maailmaa, on hyvä muistaa, että humanistinen sivistys on kommunikaation ja moraalisen tietoisuuden kivijalka, jolle kaikki rakentuu.