ATELJEE-GALLERIA

Vanha navettarakennuksen säilynyt pääty, toimi Pullisen kesäateljeena ja myöhemmin vaihtuvien näyttelyiden galleriatilana.

Halikon Viurilan empiretyylistä karjarakennusta mukaileva Nissbackan U-muotoinen kivinavetta paloi vuonna 1932, mutta se rakennettiin uudelleen tiilestä vanhan navetan mukaiseksi. Rakennus oli huomattavan suuri ja näyttävä sisäänkäyntien doorilaispylväikköineen.  Vuonna 1974 Vantaan kaupunki määräsi navetan purettavaksi, koska sen katto oli luhistunut 1970-luvun alkupuolella. Navetasta purettiin suurin osa ja vain yksi pääty pystyttiin säästämään. Yhä jäljellä oleva pääty oli tilan-ja eläintenhoitajien asuinkäytössä. 

Asetuttuaan asumaan Nissbackaan, Pullinen toteutti vuonna 1986 muutostöitä rakennukseen, jotta se soveltuisi paremmin ateljeeksi. Entisen talli- ja navettakompleksin pystyyn jääneestä itäpäädystä ekstensiivisesti remontoitu tila on Pullisen suunnittelema omien tarpeidensa mukaiseksi. Alakerrassa on lattiasta kattoon kahdeksan metriä vapaata tilaa hyödyntävä veistoateljee, jossa Pullinen työsti veistostensa kipsiaihiot. Yläkerran päätykolmiossa on piirustusateljee, jonne tulvii auringonvaloa suurista ikkunoista, jotka Pullinen osti Sörnäisten rantatien varrelta 1800-luvulta peräisin olleen rakennuksen purkutyömaalta. Pullinen myös muotoili ateljeen päädyn doorilaistyylisten pylväiden pintaan omaan muotokielensä mukaisia drapeerauskuvioita korjausrappausten yhteydessä. Vuodesta 2005 Laila Pullisen kesäateljee on toiminut vaihtuvien näyttelyiden tilana. Viimeisinä elinvuosinaan Pullinen pyhitti kesät kiven veistämiselle, joka vapautti kesäateljeen tilan näyttelykäyttöön.

Tänä päivänä tilan alkuperäinen käyttö eläintenhoitajien asuintilana näkyy vanhassa muuratussa uunissa, jonka piippu nousee läpi korkean tilan. Veistosateljeen ajoista kertovat lattialautojen kolhut ja naarmut sekä erilaisten veistossa käytettyjen materiaalien roiskeet. Ateljeessa on esillä Pullisen työkaluja, kuin myös useita eri vaiheissa olevia veistoshahmotelmia ja muotteja. Huonetilassa on nähtävissä myös valokuvasuurennoksia, jotka näyttävät Pullisen työskentelemässä kyseisessä tilassa. Ateljee-galleriasta löytyy myös Kupari-Nike (1967), ainoa suurikokoisista Montrealin maailmannäyttelyyn vuonna 1967 tehdyistä kuparisista räjäytysreliefeistä, joka yhä on Laila Pullisen säätiön omistuksessa.

Ateljee-Galleriassa pidetään edelleen vuosittain vaihtuva näyttely, jossa nostetaan esiin Pullisen tuotantoa, joka ei vakinaisesti ole esillä museossa. Teeman mukaan kuratoituihin näyttelyihin otetaan myös mukaan muiden taiteilijoiden teoksia.